Järvi- ja luontokohteet

DCIM100GOPRO

Luonnonrauhaa ja elämyksiä 

Majoituskohteemme sijaitsevat Läntisen Järvi-Suomen alueella mm. Pälkäneellä, Kangasalla ja Hauholla. Ympärillämme olevat iso luontoalueet kuten Laipanmaa ja harjualueet mahdollistavat monipuolisen  luontoretkeilyn.

Tällä sivulla voit tutustua mökkijärviimme sekä lähiseudun luontokohteisiin:

laghi_finlandia
Laipanmaa
Kukkiajärvi
Vehkajärvi
Pitkäjärvi
Rajalansaari
Vihavuodenkoski

natura_finlandia
ucelli_finlandia

Eläimistö ja linnut

Kaikki törmäävät kettuihin, jäniksiin, kurkiin, joutseniin, hirviin ja peurohin. Harvinaisempaa on nähdä Ilves, karhu tai susi. Niitäkin on, mutta lajityypillisesti pakoilevat ihmistä. Ilves on Hämeen maakuntaeläin. Niitä Pälkäneen seudultakin löytyy paljon, mutta Ilvestä on vaikea nähdä.

Sydän-Hämeen lehdessä kirjoitettiin arvokkaista lintualueista seuraavaa:

PiLY:n raportissa arvokkaat lintualueet on jaettu neljään tyyppiin. Pälkäneeltä ja Kangasalta löytyy niistä kolmea. Ainoastaan merkittäviä suoalueita ei ole nimetty.

Arvokkaiksi merkittyjä muutonaikaisia kerääntymäalueita ovat Kangasalan lintujärvet eli Kirkkojärvi, joka laskee Roineeseen Taivallammin ja Säkkölänjärven kautta, Roineen Kaivannonselkä, Teerimäki Huutijärvellä, Pakkalanjärvi sekä Tervaniemenlahti Kuhmalahdella.

– Esimerkiksi Teerimäki on keväisin monien lajien suosima peltokosteikko, joka kuivuu kesän mittaan. Muuttolinnuille se on hyvä ja suojainen lepopaikka.

Ryhmään Pesimäalueet: kosteikot, lintuvedet ja muut kuuluvat Kuhmalahdelta Maljastensalmi, jossa pesivät muun muassa ruskosuohaukka ja kaulushaikara, sekä Lieska-Marttalansaari. Pälkäneeltä nimettyjä arvokkaita pesimäalueita ovat Kukkolan Vähäjärvi, Pälkäneveden Kuulialanlahti sekä Kukkia kokonaisuudessaan.

Näistä alueista Kangasalan lintujärvet ja Kukkia-järvi ovat Pirkanmaan ainoat kansainvälisesti arvokkaiksi nimetyt lintualueet eli IBA-alueet. Kaivannonselkä on määritelty kansallisesti merkittäväksi eli FINIBA-alueeksi.

PiLY = Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys

Lue koko artikkeli täältä

Laipanmaa

Laipanmaa

Eräretkeilyyn ja patikointiin hurahtaneille Laipanmaa on upea kohde. Se on suuri erämaaksi kutsuttu metsäalue (150 km²) Pälkäneen ja Kangasalan kuntien alueella. Valmiita merkittyjä reittejä on paljon. Laavuilla voit levähtää ja tehdä nuotion. Halutessasi voit vaikka yöpyä teltassa. Kävelyn tai maastopyöräilyn lisäksi alueeseen on mahdollista tutustua myös hitaasti liikkuvalla maastoautosafarilla.

Laipanmaalla käydään mm. marjassa, sienessä, lintuja bongaamassa ja metsästämässä.

Laipanmaa sivut
Laipanmaan kartta

orsi_trekking_finlandia

©Danny Laredo/Visit Finland

laghi_finlandia_kukkia

Kukkia-järvi


Kivien ja saarten koristaman järvi on uskomattan kaunis. Kukkian voi soutaa, pyöräillä tai ajaa autolla ympäri. Sen rannoilla on viehättäviä maalaiskyliä kuten esim. Puutikkala.  Kukkian vesi on puhdasta ja kirkasta. Järvessä on paljon kaloja ja rapuja. Pohja vaihtelee luonnon hiekasta mutaan. Järvi sopeutuu hyvin veneilyy ja melontaan. Ranoilla on paljon mökkejä mutta useimmat on taitavasti kätketty puiden taakse.

Kukkia on Suomen järvistä 88. suurin ja sen pinta-ala on 43,39 km².

Pinnan korkeus: 86,6 m, Keskisyvyys: 5,23 m, Syvin kohta: 34 m, Rantaviiva: 284 km.

Kukkiajärvi on valtakunnallisesti arvokas vesiluontokohde ja Pohjois-Euroopan vesikasvistoltaan edustavimpia järviä. Järvi on kirkasvetinen ja suhteellisen karu. Jylhät kalliorannat, lohkarikot ja kalliopaljastumat ovat järvelle luonteenomaisia. Vesikasvistoon kuuluu harvinaisuuksia kuten ormio Suomen ainoalla esiintymispaikallaan.  Kukkia-järvi on nimetty kansainvälisesti arvokkaiksi lintualueeksi eli IBA-alueeksi.

Kukkia-järvestä voit lukea Kukkialle-sivuilta.


Rajalansaari on yksi Kukkian keitaista. Saaressa on savusauna, uimalaituri, hyvä hiekkapohjainen uimaranta ja keittokatos, jossa grilli. Savusaunan voi vuokrata lämmitettynä tai ilman. Vuokraan sisältyy soutuveneen käyttöoikeus. Rajalansaaressa ei ole sähköä eikä juomavesikaivoa. Roskiksia saaressa ei ole, koska noudatamme kansallispuistokäytäntöä ”Vie mennessäs, mitä toit tullessas”.

Rajalansaaren lehmusmetsikkö on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonsuojelualue. Lehmusmetsikköön on parhailaan muotoutumassa luontopolku opasteineen.

Rajalansaaren vuokrausta hoitaa Mikkolan navetta

Koska Kukkialla on rapuja on elokuu oivaa aikaa järjestää rapujuhlat. Voit ostaa tuoreita rapuja paikallisilta kalastajilta tai sitten hankkia ne kaupasta. Pakasteravut eivät kuitenkaan ole tuoreiden vertaisia. Elokuun pimeisiin iltoihin lyhdyt ja kynttilät tuovat tunnelmaa. Viileälläkin ilmalla voi olla ulkona kunhan pukeutuu hyvin. Rajalansaaren katettu ulkokeittiö pöytineen soveltuu rapujuhliin mainiosti.

rapujuhlat_mökillä

Pitkäjärvi

lago_finlandia

Pitkäjärvi

Pitkäjärvi on pieni kaunis metsäjärvi. Se on noin 3 kilometriä pitkä ja järvessä on kaksi saarta. Järvi on matala rannoista, mutta syvimmät kohdat ovat yli 10 metriä.  Koska järvi on pieni ei siellä juuri liiku moottoriveneitä, paitsi huoltotarkoituksessa. Järvi soveltuu erinomaisesti melontaan ja souteluun. Järvellä näkee tyypillisesti joutsenia ja kuikkia, telkkiä ja muita lintuja. Kalaakin on, lähinnä kuitenkin haukia, ahvenia ja särkiä.

Mökkimme Pitkäjärvellä sijaitsee niemen kärjessä. Vasemmalla näkyvä kuva on otettu laiturilta, siten että kuvassa näkyy vastaranta. Täällä tunnet olevasi luonnon keskellä. Metsäalueet ympärillä ovat suuria. Järvelle johtaa vain pieniä hiekkateitä. Isojen teiden äänet eivät kuulu tänne.

melonta_lomaharrastus
Melontaa intiaanikanootilla

Vehkajärvi

vista_grande_villa_finland

Vehkajärvi

Vehkajärvi on suuri järvi Kangasalan ja Pälkäneen kuntien välissä. Järvessä on yli 200 saarta ja paljon kiviä. Järven pituus on 8,8 kilometriä ja  pinta-alaa sillä on noin 26 km².  Järvi ei ole kovin syvä, monin paikoin näkee pohjaa. Keskisyvyys on 5,53 m. Syvin kohta on 19,64 metriä. Saaret ja kivet antavat järvelle sen ominaisleiman yhdessä kirkkaan veden kanssa. Vesi on myös puhdasta. Monet paikalliset ottavat käyttövetensä järvestä.

Vihavuosi

Vihavuoden koskikahvila ja myllymuseo: Vihavuodentie 355, 14930 Sappee

Retkipaikka_vihavuosi

Vihavuodenkoski

Vihavuoden kauniin kosken ympärillä on ”aina” ollut elämää vaikka paikka onkin sijainniltaan syrjäinen.  Aina Helsingistä asti matkustettiin Vihavuoteen kalastamaan. Yön pimennossa koskesta sai jopa seitsemänkiloisia lohia. Koskesta lohta pyytämässä on nähty sellaisia kuuluisuuksia kuten lohiherroiksi nimetyt Eino Leino, Sulo Vuolijoki, Väinö Lampén ja joku Järnefelteistäkin.

koskikalastusTänäkin päivänä koski on perhokalastuksen harrastajien suosiossa. Kalastuslupia myy Vihavuoden-kyläyhdistys. Ne tulevat myyntiin alkukeväästä.  Lue lisää kalastuksesta Vihavuodenkoskella >

Vihavuoden kauniit talonpoikaismaisemat ovat vetäneet puoleensa taitelijoita mm. taidemaalari Väinö Kamppuri, Aimo Kanerva, Yrjö Ollila ja Mikko Oinonen kävivät Vihavuodessa maalaamassa. Ilmari Vuori asui vakituisesti Sappeen Virransillassa. Myös runoilija Yrjö Jylhä asui Vihavuodessa 1930-luvulla. Tutustu Vihavuoden historiaan >

Vihavuodella on toiminut mylly ja saha. Myllymuseossa on opastettuja kierroksia 7.7. – 4.8. lauantaisin klo 13.

Vihavouden koskikahvila on avoinna toukokuusta syyskuuhun joka päivä. 

Viahvuoden maisemia
Retkipaikka
retkipaikka vihavuosi
Retkipaikka

Sijaintimme